Home KATJAN PÄIVÄKIRJA Mitä yrittäjä voi oppia Disneyltä? Ps. Saara Aalto on nämä jo oppinut

Mitä yrittäjä voi oppia Disneyltä? Ps. Saara Aalto on nämä jo oppinut

by Katja Presnal joulukuu 14, 2016

Olen käynyt aika monessa sosiaalisenmediakonferenssissa, ja ajattelin kertoa oppeja yhdestä aika erikoisesta konferenssista, jonka järjestää yksi maailman suurimmista brändeistä. Voiko olla mahdollista että me tavalliset ihmiset voidaan oppia jotain jota ihan oikeasti voitaisiin myös toteuttaa sellaiselta jätiltä kuin Disney? No totta kai!

On oikeastaan hauskaa tehdä mahdottomuuksista totta.

Walt Disney

Disney Parks ja tässä tapauksessa Walt Disney World Floridan Orlandossa järjestää joka vuosi tapahtuman nimeltä Social Media Moms Celebration. Se on Disneyn oma konferenssi, jonne pääsee vain muutama sata vuosittain ja ainoastaan kutsuvieraana. Joka vuosi kutsukirje tähän konferenssiin on monen amerikkalaisen bloggaajan yksi odotetuimmista sähköposteista ja siihen on hyvä syy. Konferenssi ei ole ilmainen, mutta sen hintaan sisältyy hotellihuoneet, suurin osa ruuasta, VIP-kohtelu DisneyWorldissä, ja perhe pääsee aivan naurettavan edullisin hinnoin mukaan. Seuraava Disney Social Media Moms Celebration on puistoissa, ja risteilyllä. Hintaan sisältyi tänä vuonna mm. 7-päivän huvipuistorannekkeet koko perheelle, ja yleensä joka ilta kun palaa hotellihuoneeseen, siellä on isot lahjat odottamassa. Tänä vuonna konferensissa oli mm. meitä varten tehty ”vaatekauppa” joka oli ”auki” ja sai valita itse mitä halusi ilmaiseksi kunnes kauppa oli tyhjänä – ihan järjetöntä, ja itse en näistä tavaranhaalimisista kauheasti välittänyt (lue: se oli varmasti pahempaa kuin mikään ilmaiset ämpärit tai Hullut Päivät yhteensä).

disney social media moms celebration

Yleensä tapahtuma kestää 3-4 päivää, joista ainoastaan yksi on virallinen konferenssipäivä, jolloin bloggaajat istuvat luennoilla (ja perheet saavat mennä puistoihin keskenään). Konferenssin puhujina ovat yleensä edustajia suoraan Disneyltä, heidän omistamiltaan firmoilta tai sponsoreilta, ja laadultaan vaihtelee aika paljon. Usein konferenssista löytyy myös ainakin yksi mini-julkkis puhujana tai esiintyjänä. Yleensä koko päivä tuntuu siltä kun istuisi isossa myyntitilaisuudessa – ja koitan suhtautua tähän sarkastisen realistisesti, eli olemalla avoin, mutta kuitenkaan huokailematta kuinka ihanaa kaikki on.

Viimeksi saimme nähdä ensimmäiset 17 minuuttia uudesta Doria etsimässä-elokuvasta, ja seuraavana päivänä perheiden kanssa myös kokonaan tänä vuonna julkaistun Liisan seikkailut peilimaailmassa-elokuvan – muutaman viikkoa ennen kuin se edes tuli teattereihin. Molempien elokuvien tuottajat oliva myös puhumassa, ja kuulimme paljon tarinoita näiden elokuvien tekemisestä. Moni puheista keskittyy Disneyn tarjontaan ja uutisiin, mutta onneksi väliin on laitettu myös minua kiinnostavia aiheita työn kannalta – ja siitä innostuneena tämä postaus.

Yksi parhaimmista puhujista tänä vuonna oli Jennifer Fickley-Baker, joka on Editorial Content Manager Disney Parks and Disney Parks Blogille. Hän kertoi tarkemmin miten Disney on rakentanut blogiaan, ja oli mielenkiintoista kuulla miten monesta asiasta itse olen samaa mieltä, ja moni neuvoista oli myös hyvä muistutus siitä että vaikka brändisi olisi pieni henkilöbrändi, tai iso kuten Disney, monet periaatteet ja opit ovat silti aika samoja. Ohessa monta oppia häneltä, ja mitä muuta itse olen oppinut Disneyltä vuosien varrella.

1. Keskity enemmän tarinankertomiseen kuin kirjoittamiseen ja valokuvaamiseen.

Opi erottamaan miten kirjoittaminen, markkinointi ja tarinankertominen erottuvat toisistaan. Vaikka olisit bloggaaja, pienyrittäjä, tai toivot vaikka sosiaalimediapostausten tai blogisi kautta saavan sen verran huomiota että saat työpaikan, niin melkein kaikki toimintasi on periaatteessa markkinointiviestijänä olemista. Mutta älä ole markkinoija, vaan ole tarinan kertoja.

Minkälaisia tarinoita osaat kertoa? Millaisia tunteita haluat ihmisten tuntevan?

On trendikästä puhua tarinoista ja miten tarinat myyvät, mutta omasta mielestäni aika virheellisesti jotkut brändit keksivät tarinat tuulesta, ja ne ovat vain satuja, eivätkä totta. Parhaimmat tarinat ovat itseasiassa totta! Hassua että vaikka Disneyn tuote usein juuri on sadut ja tarinat, niin heidän brädinsä on kuitenkin perustunut perinteisiin joita Walt Disney loi, tai tarinoihin hänestä. Disney-puistoissa kerrotaan paljon tarinoita Walt Disneystä, ja vaikka totta kai osa varmasti on urbaaneita legendoja, niin niillä on kuitenkin aina joku tosielämään perustuva juttu.

Tiesitkö että kun DisneyWorldissä menet työntekijöiltä kysymään missä jokin paikka on ja he osoittavat suuntaa, Disneyn sääntöihin kuuluu, että työntekijät eivät saa osoittaa yhdellä sormella, vaan aina täytyy käyttää kahta sormea niin että kämmenen sisäpuoli näkyy ihmisille? Syyksi sanotaan että joissain kulttuureissa ei ole kohteliasta osoittaa yhdellä sormella. Tämä on tapa joka on jo itse Walt Disneyn ajoilta tuttu, on valokuvia joissa Walt Disney itse osoittaa näin, ja se on myös tuttu Walt Disneystä kertovassa elokuvassa jonka pääosaa esitti Tom Hanks. Hieno tarina miten tämä pieni yksityiskohta on lähtenyt, miten se näkyy puistoissa jokainen päivä, ja sen tarinan myös moni kertoo puistossa.


Kuvat: Imagineering Disney | Saving Mr Banks elokuvasta

Mutta ihan todella mahtavat Disneyn työntekijät osaavat kertoa vielä paremman tarinan…. salaisuuden että tämä kahden sormen osoitus itseasiassa tuli siitä kun Walt Disneyllä oli aina tupakka kädessä, ja hän oli aina osoittelemassa tupakka kädessä. Ei ole ihan tarkkaa tietoutta siitä miten se levisi koko henkilökunnan käyttöön alunperin ja oliko kyseessä siitä että fiksut PR-ihmiset päättivät että mitä jos kaikki osoittavatkin näin, niin kukaan ei kiinnitä huomiota siihen tupakkaan, joka huvipuistossa ei nyt näyttänyt niin hyvälle. Tupakka on photoshopattu pois useista Waltin valokuvista. Hän poltti monta askia päivässä ja lopulta kuoli keuhkosyöpään.

Pääasia tällä tarinalla kuitenkin on että tunnen että olen saanut jotain sisäpiirintietoa, olen mukana Disneyn salaisuudessa, ja olen jotenkin spesiaali kun mulle se kerrottiin. Eli tämä tarina toimi siis juuri niin kuin pitikin. Huomaa myös miten loppujen lopuksi aika negatiivinen tarina onkin saanut todella positiivisen muodon.

Jokaisella firmalla pitäisi olla yksi iso tarina, ja monta pientä tarinaa joista koko kuva koostuu. Joskus näiden tarinoiden löytäminen voi olla vaikeaa, ja silloin kannattaakin kysyä muilta neuvoa. Asiakkaasi, lukijasi ja kohderyhmäsi osaavat kyllä kertoa tarinan brändistäsi! Heillä on jo jokin kuva sinusta vaikket olisi sellaista suoranaisesti keksinyt tai viestittänyt.

Huonoa tässä on että jos et viestitä hyvää tarinaa itse, niin joku ne tarinat kuitenkin keksii, ja silloin et aina pysty itse hallitsemaan mitä ne oikein ovat. Jos haluat koittaa hallita sitä millaisia tarinoita ihmiset sinusta kertovat, niin kannattaa kertoa niin hyviä tarinoita, jotka saavat ihmiset tuntemaan niin kuin haluat sinusta, että he haluavat jakaa myös muiden kanssa ne mahtavat tarinat joita kerrot.

Kaikista pahinta ehkä on kun koitat kopioida jonkun muun tarinoita. Sinulla ON jo hyvä tarina, ja se on ainutlaatuisesti juuri sinun tarinasi, ja vain sinä voit sillä tarinalla saada saman luotettavuuden, ja tunteet aikaiseksi.

Mitä enemmän olet oma itsesi, sen vähemmän olet kuin muut, ja se tekee sinusta ainutlatuisen.

Walt Disney

2. Usko siihen mitä teet ja tee hommaa intohimolla.

”Intohimo” on suomeksi niin hirmuisen voimakas sana, mutta käännän suoraan mihin Disney uskoo:
Intohimo saa tarinasi kuulostamaan vielä paremmalta, ja tuloksesi ovat vielä paremmat.

Vaikka tarina olisi kuinka hyvä, mutta jos kerrontatapa on kuin söisi kylmennyttä velliä, niin eihän se juttu niin toimi. Mutta jumankauta kun huonokin tarina kerrotaan antaumuksella, ja siitä ollaan innostuneita, niin samantien alkaa ajattella että onhan tää tavallinen velli nyt ihan hyvää kun laittaa vähän hilloa päälle, eikö? (Tai siis ”pakko tässä on joku juttu olla, kun ovat niin innostuneita?”)

Joten kun kirjoittelet blogia, postaat nettiin, tai Instagrammaat kuvia… niin postaile niistä asioista joista olet aidosti innostunut. Moni neuvoo että postaa mitä luulet yleisösi haluavan, ja totta kai markkinatutkimuksilla ja kohderyhmän tietämyksellä on merkityksensä, mutta postaukset voi jäädä ilman sydäntä, jos niistä puuttuu intohimo. Ymmärrän että usein moni on innostunut enimmäkseen vaan niistä omista tuotteistaan, mutta silloin pitäisi saada näkymään miten ne omat tuotteet saavat sinut tuntemaan, ei niinkään mitä ne tuotteet ovat.

Ainoa tapa saavuttaa aito luotettavuus on olemalla innostunut, aito ja totuudenmukainen.

Mutta miten olla innostunut kun pelottaa välillä niin hitosti että mitä jos teen väärin, ihmiset ei tykkää, saan negatiivista palautetta ja voi ei kun ulkonakin taas sataa? Ha, siinä sitä kysymystä!

Walt Disneyltä tulee siihen helppo vastaus, ja se on kaikille tuttu niin monista Disneyn tarinoista, saduista ja myös heidän brändistään. Usko siihen että pystyt.

Uskominen omiin kykyihin, uskominen tarinoihin, uskominen sankariin ja uskominen siihen että asiat onnistuu tai lopulta kaikki käy hyvin on ehkä yksi isoimmista teemoista Disneyn elokuvissa. Tämä ei ole sattumaa, vaan taiteella tehtyä brändäystä. Disneyn brändissä on juuri kysymys siitä inspiroinnista: hei, sinä pystyt, kun vain uskot siihen että pystyt! Elämässä on taikaa, se täytyy vaan osata nähdä ja siihen pitää uskoa!

Kun uskot johonkin, usko siihen täysillä, varauksettomasti ja kiistatta.

Walt Disney

Peter Pan näyttää sadussa miten me voimme vaikka lentää, kunhan vain uskomme tarpeeksi siihen että osaamme lentää. Dumbokin osasi lentää kun uskoi että höyhen auttoi siihen.

Funtsi mitä tapahtuisi työelämällesi, firmallesi, brändillesi tai henkilökohtaiselle elämällesi jos sinulla olisi enemmän itseluottamusta omiin kykyihin, ja visioosi tulevaisuudesta ja uskoisit ihan kympillä ”kyllä mä pystyn tähän!”

Jos haluat että muutkin uskovat kykyihisi tai tarinoitasi, niin sinun on ihan ensin uskottava niihin itse. Ja ainoa tapa jolla voit uskoa niihin ihan täysillä on se että olet intohimoinen ja täydellä antaumuksellasi innostunut itsekin niistä.

Toisin sanoen – unohda puurovellit, mieti mikä sinussa ja brändissäsi on ihan parasta sampanjaa.

3. Menestyksen salaisuus on uteliaisuus ja hyvät tyypit.

Uteliaisuus on innostusta ja halua oppia uutta, ja uteliaisuus edistää oppimista. Kun keksit miten jaksat pysyä uteliaana, niin se auttaa sinua ratkomaan ongelmia uudella tavalla.

Sisällöntuottajilla ei koskaan lopu ideat mistä kirjoittaa, kunhan he vain jaksavat olla uteliaita, kysyä kysymyksiä ja käyttää mielikuvitusta. Jos joskus tuntuu mielikuvituksettomalta, on helppo saada vastauksia ja ideoita kun uteliaana kysyt niitä yhteisösi jäseniltä (oli ne sitten kavereita, lukijoita tai asiakkaita).

”Kun olet utelias, löydät paljon mielenkiintoisia asioita joita voit tehdä. Menemme eteen päin, avaamme uusia ovia ja teemme uusia asioita koska olemme uteliaita ja uteliaisuus auttaa meitä löytämään uusia polkuja elämässa.”

Walt Disney


Kuvassa minä mun ykköstiimin kanssa Epcotissa.

Menestyksen salaisuuksia ovat siis uteliaisuus ja hyvä tiimi. Kun sinulla on hyvä tiimi ympärillä, niin voit myös luottaa siihen että kun niiltä ”utelee” ideoita, niin sieltä myös tulee hyvää palautetta. ”Tiimi” ei välttämättä tarkoita ainoastaan oman firman tyyppejä, vaan laajemmassa mittakaavassa kaikki ne ihmiset jotka ovat ympärilläsi. Luo oma tiimisi ihmisistä jotka auttavat sinua, ja aloita se auttamalla tiimisi jäseniä ensin. Ole hyvä ”tiimiläinen” ja aina auta muita ensin ja ennen kuin itse tarvitset apua. Siten saat luotettavan maineen, ja ihmiset myös haluavat auttaa sinua, silloin kun sitä tarvitset. Ole ystävällinen myös alan ihmisille, vaikka he olisivatkin kilpailijoita. Koskaan ei voi tietää mitä sama ihminen tekeekin kahden vuoden päästä, ja ei kannata rikkoa suhteita keneenkään pelkästään sen takia koska he työskentelevät väärässä firmassa.

Hanki ystäviä jotka eivät ole samalla alalla, tai joilla on ihan eri mieltymykset ja innostuksen kohteet kuin sinulla. He pystyvät antamaan sinulle ihan erilaista arvokasta palautetta uudenlaiselta näkökannalta. Jos haluat että sinun ideasi ovat ajan hermolla, uusia ja innovatiivisia, tarvitset näitä ystäviä jotka kertovat sinulle miltä asiat näyttää ulkopuolisin silmin.

”Voit suunnitella ja luoda maailman hienoimman paikan, mutta ilman ihmisiä et pysty tekemään unelmasta totta.”

Walt Disney

4. Unohda pelot, pidä enemmän hauskaa ja ole oma itsesi!

Disney myös neuvoo innostuksen ja uteliaisuuden herättelemänä: pidä enemmän hauskaa. Kun sinulla on hauskaa, ihmiset haluavat liittyä mukaan. Kun olet utelias, herätät uteliaisuutta ja pidät hauskaa, ja ihmisiä alkaa kiinnostaa mitä oikein teet. Sen sijaat että koitat väkisin kertoa muille mitä teet ja mitä myyt, ihmiset tulevat kysymään ja haluavat lisätietoa!

Disney sanoo: ”kukaan ei näytä hölmölle silloin kun hänellä on hauskaa.”

Rehellisesti sanottuna, en tiedä sopiiko tämä suomalaiseen kulttuuriin ja erityisesti yrityskulttuuriin. Rovion huppari-look on hauskuutta ja näemme että yrityksen kulttuuriin ja brändiin kuuluu hauskuus, ja voin olla tässä väärässä, mutta eikö Roviolla kestänyt aika kauan ja eivätkö heidän pitäneet saavuttaa jo aikamoinen menestys ennen kuin huppari/hauskuus-kulttuuri ei enää näyttänyt hölmölle Suomessa? Mutta toimiko se? No juu. Ja Rovio onkin ehkä yksi parhaimmista esimerkeistä Suomessa missä tämä ”kukaan ei näytä hölmölle silloin kun hänellä on hauskaa” on täysin kiteytetty ja sillä on menestytty. Kerro mulle kommenteissa kuka muu osaa tämän!

Ilo, hauskuus ja niinkin yksinkertainen juttu kun nauraminen ovat juttuja joissa on tartuntavaara. No tiedän tiedän, kuulen koko ajan miten Suomessa kaikki ovat kateellista porukkaa, kukaan ei hymyile, ja ei etenkään naura, mutta mietis uudestaan. Vaikka iloisuus joitain ärsyttää, ja viime aikoina hyvänä esimerkkinä on miten Saara Aallon positiivinen asenne ja nauru ”ärsyttää,” ja ”kuulostaa niin teennäiseltä”… mutta silti Saara on koonnut aivan mahtavan uuden fani-joukon myös Suomesta nimenomaan olemalla enemmän itsensä, nauttimalla X Factor-kokemuksesta ihan täysillä ja iloitsemalla kirjaimellisesti hyppimällä ylös-alas. Kukas tässä nyt on se hölmö? Ei ainakaan Saara. Ja ennen kaikkea: Saara on nyt näyttänyt itsestään enemmän, hänellä on hyvä tarina (joka on totta), ja hän on pitänyt todella paljon hauskaa. Ja Saarasta on tullut kuin magneetti jota on pakko seurata!

Saara on itseasiassa käyttänyt näitä kaikkia neuvoja, ja yksi viimeisin juttu mikä Saarankin esimerkissä on hyvä…

Mahtavia tuloksia saa harvemmin kun pysyy mukavuusalueen sisällä. Mitä enemmän uskallat koittaa uusia juttuja, ja laajentaa mukavuusaluettasi sen paremmat mahdollisuudet menestykseen sinulla on. Jokainen pienikin mukavuusalueen ylitys laajentaa sitä ja tekee jopa isommat uudet jutut mahdollisiksi ja helpommin saavutettaviksi. Kukaan ei juokse maratoonia ensimmäisellä kerralla kun laittaa lenkkarit jalkaan, mutta kun joka kerta juokset pikkaisen enemmän ja jaksat kasvattaa sitä matkaa, niin jossain vaiheessa olet jo lähempänä sitä maratoonia. Joskus on myös hyvä osata katsoa menneisyyteen ja muistaa miten monta askelta on tullut otettua, mukavuusalueelta poistuminen voi olla stressaavaa puuhaa ja silloin on hyvä muistaa että ollaanhan sieltä ennenkin lähetty.

Kaikki unelmamme voivat käydä toteen, jos meillä on rohkeutta lähteä niitä toteuttamaan.

Walt Disney

Anti palaa!

Ja nyt ei kun näillä opeilla tekemään unelmista totta! Lopetan tämän postuksen vielä yhteen Walt Disneyn sitaattiin:

Paras tapa aloittaa on lopettaa puhuminen, ja aloittaa tekeminen.

PS. Mä olen AINA etsimässä uusia ”tiimiläisiä” ja mulla on aina hauskaa… Ota yhteyttä jos kiinnostaa keksiä miten minä voisin olla sinun tiimissäsi, ja sinä minun!

Voit tykätä myös näistä

30 comments

Laura / Laura's Itinerary joulukuu 18, 2016 at 14:22

Mielettömään tapahtumaan olet päässyt mukaan, onnittelut siitä! Ja kiitos kun jaoit vinkit, nämä ovat todella arvokkaita! :)

Reply
Katja Presnal joulukuu 20, 2016 at 09:30

Kiitos Laura!

Reply
Paula - Viinilaakson viemää joulukuu 17, 2016 at 16:41

Tämä oli mielenkiintoinen artikkeli, ja tosi kiva tämä sinun uusi blogi! Olen joskus kuullut tästä ryhmästä; Disney Moms, olisiko mitään tipsejä miten päästä mukaan konferenssiin? ;) Tuli kyllä nyökyteltyä niin monessa kohtaa kun luin tätä. Vielä kun osaisikin, ja muistaiskin nämä kaikki opit omaa blogia tehdessä. Ja se intohimo on niistä varmaan se tärkein. Kun puhuit Rovion brändistä, tuli mieleeni toissa kesä, kun he vierailivat Googlen pääkampuksella, jossa olin töissä. Ulkona oli +35C, ja kaikilla oli päällään mahdollisimman vähän, mitä nyt voi työpaikalla vielä pitää siveellisyyden rajoissa. Mutta Rovion tiimi käveli kampukselle punaisissa huppareissaan hikoillen, ja iloisesti kaikkia tervehtien. Ja heidät kyllä huomattiin kampuksella jossa on totuttu näkemään vaikka mitä, ja vaikka ketä. Hyvä pojat!

Reply
Katja Presnal joulukuu 20, 2016 at 09:38

Hauska toi Rovio tarina! Ja JUST näin niitä tarinoita syntyy!!! Disneyllä on myös Disney Moms Panel on paneeli joka valitaan joka vuosi, ja siinä mukana olevat tekevät sisältöä suoraan Disneyn omiin blogeihin. Itsekin hain yksi vuosi, ja pääsin haastatteluihin mutta tippusin karsinnasta. En ole toista kertaa hakenut, koska vaaditaan aika iso sitoutuminen vuodeksi. Mutta se on kyllä hieno kokemus, moni tutuistani on sen tehnyt! Siihen on helpompi päästä jos on joku ”erikoisala” tai kohderyhmä, esim. jos osaa neuvoa Disney-matkailusta kehitysvammaisille, allergikoille, urheilijoille, sinkku-äideille, perheille jossa on yli 5 lasta… tai joku erityiskiinnostuksen ala kuten vaikka ruoka, Star Wars… https://disneyparksmomspanel.disney.go.com/

Isoin vinkki miten pääsee mihinkään mukaan… ala kirjoittaa aiheesta jo nyt. Jos ei ole koskaan esim kirjoittanut Disneystä, niin eihän ne välttämättä ole edes kuulleet sun blogista. Mulla meni välissä monta vuotta kun en saanut konferenssi-kutsua kun asuttiin Ruotsissa, mutta viime vuonna taas kirjoitin Disneystä muutaman jutun, ja myös Huffington Postiin ison jutun, joten uskon että niillä oli merkitystä.

Reply
Paula - Viinilaakson viemää joulukuu 20, 2016 at 11:22

Kiitos Katja! Onneksi jonossa on jo ainakin yksi Disney juttu tulollaan, kunhan näistä jouluteemoista päästään. Kiitos vinkeistä! :)

Reply
Merja / Merjan matkassa joulukuu 17, 2016 at 11:38

Inspiroiva ja erilainen kirjoitus. Aika mahtavalta tapahtumalta kuulostaa. Minäkin aloitin vasta kesän jälkeen blogin kirjoittamisen, mutta tuntuu ehdottomasti siltä että omalla tiellä ollaan :) Kiva, että sinäkin aloitit kirjoittaa suomeksi. Tsemppiä!

Reply
Katja Presnal joulukuu 20, 2016 at 09:39

Kiitos Merja!!! Ja onnea uudehkon blogin johdosta, sinulla on mahtava alku jo takana!!! jatka samaa rataa!

Reply
Lotta | Watia.fi joulukuu 17, 2016 at 05:39

Hieno kirjoitus! Tosi inspiroiva. Aika upeelta vaikuttaa toi tapahtuma, mutta voiko kukaan pyöriä huvipuistossa seitsemää päivää putkeen? ;-)

Täytyisi lukea Disneystä, Waltista ja brändistä, kertovia kirjoja, sillä ne lienevät melkoisen inspiroivaa luettavaa.

Reply
Katja Presnal joulukuu 20, 2016 at 09:44

Joo — en tiedä kuka jaksaa näissä puistoissa 7-päivää putkeen (me ei olla koskaan)… Ja siis nähtävää riittää, siitä ei kyse, mutta en siis sitä meininkiä jaksaisi viikkoa putkeen. Epcot on kyllä kiva, ja vaikka ennen se melkein pisti hieman ”vihaksi” kun ajattelin että miksi ihmeessä joku menee Orlandoon sen sijaan että menisi esim just johonkin Epcotin maista… Disney-matkailu maksaa niin paljon että samalla rahalla tekisi paljon muutakin. Nyt itseasiassa kun on käynyt useammassa maassa joita Epcotissa on, niin huomaa ihan erilailla miten hyviä kopioita paikat on, ja tulee muistoja matkoista, ja se olikin ihan kiva.

Reply
Sandra / Terveiset päiväntasaajalta joulukuu 17, 2016 at 04:05

Inspiroivaa ja niin taianomaista! Eli taisit olla aika onnekas kun tuonne pääsit :))

Reply
Katja Presnal joulukuu 20, 2016 at 09:45

Siitä on vaikea kieltäytyä kun Disney kutsuu VIP-tilaisuuksiin. Tosin en ole menossa seuraavaan, mielummin tulen Suomeen samalla rahalla ;)

Reply
Heidi/ Thaimaanrannan maalarit joulukuu 17, 2016 at 00:22

Erittäin hyvä juttu, kiitos Katja! Tähän on pakko palata myöhemminkin muistuttamaan itseään näistä muutamasta tärkeästä asiasta. Itse olen huomannut, että nimenomaan pelko on se kaikkein rajoittavin tekijä. Siitä kun pääsee yli (tai vain jättää välittämättä siitä), niin pääsee jo hiton pitkälle :)

Reply
Katja Presnal joulukuu 20, 2016 at 09:46

Just niin!!! Huomaan että usein minä itse olen se suurin este itselleni…

Reply
Sateenmuru joulukuu 16, 2016 at 17:19

Hyvä teksti! Katsoin juuri Disneyn alkuajoista kertovan elokuvan ja se oli todella koskettava: miten paljon Disney ja Disneyn muutama läheisintä ihmistä uskoivat häneen! Olin todella otettu Disneyn asenteesta ja uskosta omaan juttuun – yritän pitää mielessä! ^_^

Reply
Katja Presnal joulukuu 20, 2016 at 09:46

Eikö olekin uskomattomia tarinoita takana? Ja siis niin inspiroivaa!!!

Reply
Terhi / Muru Mou joulukuu 16, 2016 at 15:03

Mielenkiintoinen postaus! Meni kirjanmerkkeihin, sillä tämä kannattaa lukea useammankin kerran :)

Reply
Katja Presnal joulukuu 20, 2016 at 09:46

Kiitos Terhi!!

Reply
Stacy Siivonen joulukuu 16, 2016 at 02:55

Mä kuulun siihen joukkoon ihmisiä, joille on helpompaa puhua vaikkapa seksistä, poltiikasta ja uskonnosta kuin menestyksestä. Totta puhuen, kuitenkin, kun ajattelen tapaamiani staroja, heitä kaikkea yhdistää se, että he ovat omia itsiään ja heillä on se oma juttu, joka tekee heistä juuri heidänkaltaisensa. Nämä starat ovat M.A. Numminen, Riku Rantala ja Ville Haapasalo. Jälkimmäinen sanoi, ettei ole katsonut yhtään mitään, missä hän itse esiintyy, koska sitten hän rupeaa olemaan kriittinen omaa esiintymistään kohtaan.
Mitä tulee hassutteluun, niin minä hassuttelen kvaakkumalla pikkulapsille. Usein siitä pitävät lapsen itsensä lisäksi myös lapsen vanhemmat. En tiedä mitään Rovion huppareista, mutta ainakin kvaakkumalla lapsille saan aidon ja rehellisen vastauksen ja tapaan ulkona ollessani ainakin yhden ihmisen, joka saa minut hyvälle tuulelle ja se on noin muuten harvinaista.
Minä en kuitenkaan allekirjoita sitä, että unelmat toteutuvat, jos vain uskallamme olla rohkeita. Jokainen Mt. Everestille kuollut oli erittäin motivoitunut ihminen. Joskus paska on vain paskaa ja aika usein muut eivät halua sinun menestyvän.
Mä olen käytännössä kuitenkin huomannut tuon oman tarinani haltuunoton. Sattuneesta syystä olen ollut kovin empiväinen ns. ikuisten kysymysten suhteen. Lopulta päätin, etten haaskaa aikaani niihin, vaan loin oman juttuni, johon kuuluu matkustaminen, niin, ja pikkulapsille kvaakkuminen.

Reply
Katja Presnal joulukuu 16, 2016 at 09:59

Olen siis niin monesta sun kanssa samaa mieltä! Mutta… paska on paskaa, kyllä, mutta ne jotka menestyy menee paskan läpi. Ja joskus se onnistuu, joskus ei. Ja niin kuin ne Everestin kiipeäjät, ne kuitenkin pääsivät sinne asti — unelma ei kuollut siihen että ”onpa hankala juttu, jäädäänkin kotiin” vaan sitä kirjaimellisesti koitettiin loppuun asti, antamalla kaikkensa. Ja mahtava toi sun oma juttu!!! Jatka samaa rataa!

Reply
Kati / Lähinnä Kauempana joulukuu 16, 2016 at 02:23

Paljon asiaa, mielenkiintoinen postaus. Hauska oli kuulla myös bloggaajahuumasta jenkeissäkin. :) Viimeinen pointti oli kyllä itsellekin varsin osuva. Kaikessa elämässä mitä teet, kannattaa unohtaa pelot ja pitää hauskaa – omana itsenään!

Reply
Katja Presnal joulukuu 16, 2016 at 10:01

Joo, ehkä toiminta on Jenkeissä erilaista, ja kuten tuossa kirjoitinkin en tiedä sopiiko kaikki opit Suomeen, mutta ajattelin että voisi olla mielenkiintoista luettavaa, ja aina siinä varmaan jotain on jota voi itsekin kokeilla. Ja hei – enemmän hauskuutta ja omana itsenä olemista ainakin!

Reply
Arna / Cocoa etsimässä joulukuu 16, 2016 at 00:58

Tää postaus osui mulla kyllä nyt niin hyvään paikkaan, että kiitos vain! Erityisesti viimeinen sitaatti ”Paras tapa aloittaa on lopettaa puhuminen, ja aloittaa tekeminen.” tuntuu melkeinpä merkiltä, tilanteessa jossa mietin suuntaa (työ)tulevaisuudelle. Eiköhän jutella tammikuussa että mitä me voitais tehdä yhdessä? :)

Reply
Katja Presnal joulukuu 16, 2016 at 10:01

YES, me jutellaan antaumuksella tammikuussa <3 Ja aletaan touhuun!!

Reply
Emilia joulukuu 15, 2016 at 01:12

Aivan mahtava teksti! Itse haaveilen ja suunnittelen isosti ja välillä meinaa pelko hiipiä turhan lähelle, joten muistutus hauskan pitämisestä tuli todella tarpeeseen. Koska siitähän elämässä on kyse! Tästä tuli aimo annos innostusta ja hyvää mieltä, mahtavaa! :)

Reply
Katja Presnal joulukuu 15, 2016 at 10:18

<3 Elämää ei saa ottaa liika vakavasti! Ja pahinta on jos ei uskalla yrittää ollenkaan - silloin ei ainakaan voi onnistua! Itse en olisi ikinä uskonut tekeväni edes puolia niistä juttuja joita olen tehnyt, ja en edes olisi osannut niistä unelmoida aikoinaan. Urheasti vaan eteen päin Emilia!

Reply
Jerry / Pako Arjesta joulukuu 14, 2016 at 10:33

Todella hyvä postaus, jonka neuvoista ja opeista on varmasti hyötyä monille yrittäjille, bloggaajille ja työntekijöille :)! Itse postaus oli sen verran tyhjentävä, etten osaa sanoa mitään muuta kuin kiitos!

Reply
Katja Presnal joulukuu 14, 2016 at 12:14

Kiitos kommentista!! Aloitin tämän suomeksi kirjoittamisen vasta viime viikolla ja kannustus on tarpeen <3

Reply
Jerry / Pako Arjesta joulukuu 15, 2016 at 02:34

No, hyvin se ainakin sujuu jo :D. Eli jatka samaan malliin!

Reply
Kirsi joulukuu 14, 2016 at 10:28

Inspiroiva juttu, mutta mitä tuo ”kukaan ei näytä hullulle, kun hänellä on hauskaa” tarkoittaa? Mitä se on alkukielellä?

Reply
Katja Presnal joulukuu 14, 2016 at 10:50

Kiitos kommentista – ”Nobody looks stupid when they are having fun.” Osaatko auttaa käännöksen kanssa? Aloitin bloggaamaan suomeksi vasta viime viikolla, ja joskus ei ajatukset mene ihan oikein :)

Reply

Leave a Comment